Ensimmäiseksi täytyy todeta
Yhdysvaltoihin lähtemisen olleen yksi elämäni parhaista
päätöksistä. Vaihto-opiskelu maapallon toisella puolella on juuri
niin maailmankatsomusta avartava kokemus kuin voisi kuvitella.
Maailmassa tuskin on kovin montaa vastaavaa mahdollisuutta oppia
vieraista kulttuureista ja itsestään niin paljon uusia asioita
lyhyessä ajassa.
Olin ilmeisesti sen verran hyvin
valmistautunut ja perehtynyt vaihtokohteeseeni ja amerikkalaiseen
kulttuuriin ettei mikään tullut minulle yllätyksenä. Oikeastaan
perinteiset stereotypiat vain vahvistuivat, niin hyvässä kuin
pahassa. Amerikan sydänmailla ihmiset olivat juuri niin avuliaita,
avoimia ja ystävällisiä kuin amerikkalaisista elokuvista voi
arvella. Toisaalta, epäterveellisine ruokineen, saastuttavine
autoineen ja konservatiivisine aatteineen monet amerikkalaiset ovat
kaukana, siitä mihin suuntaan oma sukupolveni eurooppalaisissa
sivistysvaltioissa on kehittymässä. Olennaista on kuitenkin
huomata, että Yhdysvallat on äärimmäisen monikulttuurinen maa,
eikä yhden osavaltion perusteella voi tehdä minkäänlaisia
yleistyksiä koskemaan koko Amerikan mannerta. Kärjistäen voi
kuitenkin todeta itä- sekä länsirannikon olevan lähes vastakohta
keskisille osavaltioille. Tämän voi todeta mm. tutkimalla
poliittisten puolueiden kannatuskarttoja osavaltioittaen.
Melkeinpä suurimman vaikutuksen minuun
teki Yhdysvalloissa urheilukulttuuri ja siihen liittyvät
sidosryhmät. Kaikki urheilutapahtumat joita pääsin todistamaan,
oli järjestty ammattimaisella tavalla. Järjestö- ja
vapaaehtoistoiminnalla oli tässä suuri panos. Olisi hienoa, mikäli
Suomessa alettaisiin käyttää omaa vapaa-aikaa yhtä voimakkaasti
yhteisön asioissa toimimiseen, esimerkiksi talkootyöhön.
Urheilutapahtumien yhteydessä järjestetyt perhetapahtumat
vaikuttivat olevan koko Pittsburgin selkäranka. Ihmiset saivat
yhteisössään nauttia hyvästä seurasta, esityksistä ja ruoasta,
eli saivat sosiaalisia kokemuksia, joita ei kotisohvalta saa.
Aktiivinen on myös hyvä adjektiivi
kuvaamaan amerikkalaisia opiskelijoita. Huolimatta siitä, että
koulu vaikutti suomalaiselle erittäin helpolta, amerikkalaiset
nuoret opiskelivat valtavia määriä ja tekivät töitä opintojen
ohessa, jopa useammassa työpaikassa samanaikaisesti.
College-opiskelijat ovat luonnollisesti pieni otos amerikkalaisista
nuorista, mutta ainakin tämä kyseinen otos oli varsin
motivoitunutta ja ahkeraa porukkaa. Oli varsin mielenkiintoista
seurata samaan aikaan keskustelua Suomessa opintotukileikkauksista
kun ystäväni tekivät noin 60 tuntista koulu- ja työviikkoa.
Välillä mieleeni tulikin kysymys, ovatko nuoret Suomessa tottuneet
istumaan ns. valmiiseen pöytään. Niin tai näin, keskinäinen
kilpailu ja kallis koulutus ilmeisesti motivoi amerikkalaisia
opiskelijakollegoitamme suorittamaan sellaisia työmääriä, joita
itse en ole joutunut kokemaan.
Matkailu Yhdysvalloissa on helppoa ja
mukavaa. Autolla pääsee kiitämään tuhansia maileja pitkiä
moottoriteitä ja maan sisäiset lennot ovat edullisia. Vaikka
Yhdysvallat ei tarjoakkaan Antiikin nähtävyyksiä tai
korkeakulttuuria Etelä-Euroopan tapaan, on maassa valtavasti
nähtävää. Erilaiset luonnonpuistot ja retkeilykohteet tarjoavat
näkymiä, joita ei voi kokea muualla maailmassa. Tästä parhaana
esimerkkinä toimii Grand Canyon. Suurissa kaupungeissa riittää
nähtävää ja tehtävää lähes kellonajasta riippumatta. Las
Vegasissa voi käydä toteammassa ihmiskunnan rappion, New Yorkissa
valtavat mainostaulut ja loputtomat ihmismassat Times Squarella ja
Los Angelesissa loputtomat hiekkarannat.
Puoli vuotta oman "kuplan"
ulkopuolella mahdollisti minulle kymmenet uudet ulkomaalaiset
ystävät, 7 uutta suomalaista ystävää ja rutkasti
itseluottamusta. Vaikka vielä paluulennolla ajattelin, että
tuskinpa kasvoin tai muutoin ihmisenä tippakaan, niin tänään oli
yllättävän helppoa ja luonnollista puhua vieraille ja uusille
ihmisille asioidessani päivällä eri paikoissa kotona Jyväskylässä.
Voin ainoastaan todeta, että astuminen pois omalta mukavuusalueelta
taisi olla viisas päätös.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti